37.4,38.0,39.4

Tiistai: Tunsin oloni aamulla lievästi kuumeiseksi. Mittasin kuumeen. Oli lämpöä. En mennyt kouluun. Postilaatikkoon oli ilmestynyt kirje. Se kirje oli aivan kuin jostain elokuvasta. Katsoin vihdoin Kubrickin Eyes Wide Shutin, elokuvan, jonka lainasin Sonjalta ennen syyslomaa... köh. Sitten henk.koht. lääkärini tuli hoitamaan minua. Tiistai oli kiva.

Keskiviikko: Kuume paheni yöllä. Oksensin. Jaksoin vain nukkua. Onneksi iskä osti mehua ja paistoi kalaa. Illalla katsoin ahdistavaa meksikolaista elokuvaa, mutten ahdistunut.

Torstai: Olen nyt kolmatta päivää pois koulusta ja olen tullut siihen tulokseen, että yksi päivä pois koulusta on kivaa, mutta KOLME on liikaa!!!! Matikan läksyjä kertyy varmaan näääääääääin iso pino. Mutta nyt olen varmaan parantumassa. Tai sitten en. Olo on tosi kumma.

Tuntuu, etten nykyisin osaa enää ajatella. Ja tuntuu, että saan aikaiseksi pelkkää sotkua. Nyt kuvia, jotka ei liity mitenkään mihinkään:

                                 Minä tutkimassa sientä.

                                 Piia ja superomena!!!!1

Ja kuva, joka kuvaa tämän hetkistä olotilaani. Paitsi etten näytä noin seesteiseltä. Ja näytän 30 kertaa ällöttävämmältä ja 40 kertaa hikisemmältä. Mutta olotilani on tuollainen.

                                                              hohhooijjaaatijaajaa