perjantai 21. joulukuuta 2012
tiistai 18. joulukuuta 2012
Jossain sataa valkeaa lunta ja on kaikki kuin unta
Heipähei jälleen rakkaat ystäväiseni ja vähemmän rakkaat ystäväiseni ja myös te vähiten rakkaat ystäväiseni!! Täällä minä katselen sirppikuuta ikkunasta, narskuttelen piparkakkuja ja kuuntelen pink floydiii kynttilän valossa! (sytytin kynttilän ihan tätä kirjoitusta varten, että voin sanoa olevani kynttilän valossa) Täällä olen myös ostellut joululahjoja, postittanut joulukortin papalle ja mummolle, vältellyt koulutehtäviä, etsinyt kahvitarjoiluja kaupungilta (tuloksetta) ja leiponut torttuja ja pipareita naapurintytön ja luokkakamun kanssa. Viimeistä viikkoa viedään (tarkoitan viimeistä kouluviikkoa tälle vuodelle. Saatan kyllä tarkoittaa myös viimeistä viikkoa, ainakin jos maailmanloppu oikeasti tulee perjantaina) ja olokin on sen mukainen: hilpeä lähes koko ajan. Paitsi silloin kun on pissahätä eikä vessaa lähettyvillä. Eikä silloin kun ajaa pyörällä ja kokee totaalisen paleltumisen. Katsoin eilen Vertigon ja se oli sykähdyttävä! Koulussa oli viime viikolla ruokana sienikääryleitä. NAM. Ei mulla muuta. Vissiinkään.
vertigo,kynttilät ja minä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)