tiistai 27. toukokuuta 2014

Viime aikoina oloni on ollut välillä kuin mädäntyneellä sipulilla ja toisinaan olen ollut ihan iloista lentohiekkaa koko tyttö. Eilen oli sinänsä hauska päivä, että huomasin kuinka halpoja kurkut ovat kesäaikaan ja luin kahta keltaista sarjakuvakirjaa. Toinen kirjoista oli melkoinen, toinen ei niinkään.
Töissä olen saanut multaa kynsien alle ja makoisaa pullaa vatsaani. Hassua, kuinka erilaisia kukanostajia voikaan olla. Huomaan etsiväni niistä tuttuja ihmisiä muistuttavia piirteitä. Tänäänkin eräs oli kuin ilmetty yläasteaikainen luokkatoverini. 
1. ilmeeni, kun ymmärrän, ettei sittenkään ole hyväksi syödä pullaa joka päivä
2. ilmeeni, kun ajattelen tulevia kuukausia
 (ja kurkun kesähintaa)
3. minä huma haaveellisena katolla

torstai 15. toukokuuta 2014


Eilen kaikki tuntui avoimelta ja voin kuvitella kuinka kesä ihan oikeasti joskus koittaa.
Taittelin taskuun työsopimuksen, jonka nojalla saan viettää kesän ekat viikot kukkien keskellä. Ei lainkaan huono juttu.
Nyt istun hämärässä keittiössä ja mietin, että ois ihan sama siirtyä suoraan huomiseen. Kuinka paljon vaan istunkaan turhana erinäisissä paikoissa. Tai no mikä nyt sitten on turhaa ja mikä ei jaaaaaaaaaaaaaa a

tiistai 13. toukokuuta 2014


Löysin varastosta jonkun entisen asukkaan jäljiltä jääneen mikroskoopin. No, ei se ilmeisesti ollut ihan toimintakunnossa ja oli se melkoisen muovinen, mutta periaatteessa jännittävä löytö. En tajua miksi menin tutkimaan varastokaappiani vasta nyt. Mitähän muuta kertoa, kellä olisi aina sanottavaa? Varpaani alkoivat palella, ne tekee sitä aina arki-iltaisin. Koulumatkalla näin harmaata taivasta ja harmaampaa jokea. Onneksi pyörät on usein punaisia ja omenat ainakin osittain. JUUUUuuRI NYT, tällä hetkellä, näen ikkunastani, että pihan pupukuomat ovat palanneet!!!!!!1 Luulin jo, että joku oli syöny ne tai jotain. 

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

tanssitaan jonkun punaisessa valossa
kuin sateesta iloiset linnut
eivät voineet pahoin

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

 Muutuin tiistaina sumeaksi, kyllästyin niin pahoin
enkä vähiten itseeni
Hmmmmmfmmfamfm ehkä ihan oikein, yleensä olen vain innoissani (enkä vähiten itsestäni)
 Laitan siis seinälle kuvan putoavasta etanasta ja kaikki on ok.
humina ja hullaantuminen        joko kohta jooko