torstai 9. lokakuuta 2014

Herätä aamulla vain olemaan. Kaikki niin helppoa ja herkkää.
Silti tivaat illalla listaa onnellisista asioista. Niidenkö luetteleminen muka vaikeaa?
Nyt ei ole millään tavoin heleää saati herkkää.  Kuvat tippuu seiniltä liiman kuivuttua teipeistä, jäsenet on jäässä ja lonkkaa kolottaa, olet karannut vaivaistalosta, kirjastosta lainatut kirjat onkin paskaa, eivät edes sovi sisustukseen. Ulkona on sen näköistä, että juhlat on juhlittu ja minä lienen olemassa vain väsymyksenä ja epämääräisyytenä.
Puolitiessään.


lista makoisista asioista: persikanmakuinen jogurtti, persikanmakuinen limonadi, aprikoositäytteiset murotyynyt, kirjastonkirjat, jotka sopivat sisustukseen, santsikuppi 

torstai 2. lokakuuta 2014

Etsin kaapistani tyhjää paperinpalaa, jotta olisin voinut kirjoittaa ylös, kuinka turhautunut olen sipulin ällöttävään hajuun, mutta löysinkin moneen kertaan taiteltuja hiilituherruksia, joita olin joskus tehnyt jollain elävänmallinkurssilla. En tosiaankaan piirrä usein ja sen varmaan hädässä ja hämmennyksessä vedetyistä viivoistakin voi lukea, mutta niin surkeita kuin viivat olivatkin, niiden hiili oli tarttunut paperiin ja muodostanut yllättäviä peilikuvia.

Kirjoituksista selviydyttyäni olotilani vajosi jonnekkin flegmaattisuuteen ja lamaannukseen, mutta olen saanut elvytettyä itseni hitaasti mansikkamargaritalla ja sarjakuvilla.

Tässä extrana sanan "flegmaattinen" etymologiaa:
  • latinan sanasta flegma, 'lima'. Antiikin Kreikan humoraaliopissa oli neljä perusnestettä veri, keltainen sappi, musta sappi ja lima, jotka vastasivat temperamenttia: sangviininen,koleerinenmelankolinen ja flegmaattinen. (terveisin wikipedia)